Kyllikki-kerhon 20-vuotisjuhlat lähestyvät kovaa vauhtia. Ensimmäinen kokoontumispäivä oli 23.1.2007. Tuo ”Kyllikki”-nimihän juontuu sanoista ”Kyläkouluista monipalvelukeskuksia”. Kuka lienee tuon noista sanoista juontanut. Päijät-Hämeen Kylät käynnisti tuon nimisen hankkeen suunnittelun muistaakseni 2005. Siihen valittiin viisi pilottikyläkoulua Päijät-Hämeestä. Jostain syystä kolme lopetti jo hyvin
alkuvaiheessa, yksi sinnitteli vajaat kolme vuotta. Lusi ainoana jatkaa edelleen. Jo alkuvaiheessa puhuttiin niin sanotusta ”Lusin mallista”. Näköjään se osoittautui parhaaksi.
Ensimmäinen vuosi Lusissa mentiin hanketyöntekijän, Kristiina Mattilan, komennossa. Heti alkuun Kristiina kaipasi jumpan vetäjää. Minulla oli jokunen aika aikaisemmin alkanut ”eläkemiehen joutopäivät”. Heinosen Sirkka oli tästä tietoinen ja meni kavaltamaan minut Kristiinalle. No, siinä sitten tulin lupautuneeksi jumpan vetäjän rooliin. Näin oltiin menty kohta vuosi, ja Kristiinan hankeprojekti oli päättymässä. Hän kysyi minulta, voisinko ottaa vetovastuun jatkossa koko projektista. Lupasin miettiä
asiaa. Kotona asiasta keskusteltuamme lupauduin hommaan. Kristiina ehdotteli, että pitäisi keksiä projektille uusi, oikea nimi, tuo Kyllikkihän oli oikeastaan työnimi suunnitteluvaiheessa. Sanoin, että olemme tottuneet ”Kyllikki”-nimeen, sillä jatketaan. Kristiina poikkeili useita kertoja vielä seuraavankin vuoden aikana.
Vuodet kuluivat. Koulussa oppilaat vaihtuivat, Kyllikkien määrä pikkuhiljaa lisääntyi. Kymmenvuotisjuhlat tulivat ja menivät. Reilut yksitoista vuotta iso osa Kyllikkien toimintaa meni koulun ja oppilaitten parissa. Sitten tuli perjantai-ilta 6.4.2018. Tuli tuhosi ison osan koulua. Palopaikalla joku tokaisi minulle, ”siihen loppui Lusin koulu ja Kyllikit”. Johon vastasin, että Kyllikit jatkaa ensi keskiviikkona, paikka on vielä avoin. Näin tapahtui, Sinisessä talossa jatkettiin. Ilman oppilaita. Se oli tilanne, johon oli vaikea tottua. Pois olivat keskiviikkoaamun tutut tervehdykset ja halaukset. Kahdensuuntainen oppiminen oli ollut todellista, se aika oli nyt ohi. Tärkeintä siinä tilanteessa kuitenkin oli, että Kyllikki-kerho jatkoi keskeytyksettä.
Kaikenlaista uutta tuli kehitettyä koulutoiminnan tilalle. Suosittu perinne Kyllikeillä ovat olleet kesäretket heinäkuun puolenvälin paikkeilla. Näille kesäretkille olemme ottaneet myöskin muita kyläläisiä mukaan. Näin olemme saaneet matkaan noin 30-35 matkalaista. Tämä on monessa kohteessa maksimi yhdelle opastuskierrokselle. Viime kesän retki suuntautui Someron suunnalle. Ensi kesän retkeä olen jo hiukan mietiskellyt. Kyllikkejä on ollut myöskin paljon mukana Kyläyhdistyksen järjestämillä matkoilla, jotka ovat suuntautuneet Viroon, Latviaan ja Venäjälle useamman kerran.
Minulla on Kyllikkien käyntilistassa tällä hetkellä 34 nimeä, joista muutamalla on käyntikertoja vain 1-4 kauden aikana. Uusia ”jäseniä” toivotaan edelleen Kyllikki-kerhoon, sillä tavoin saadaan toiminta jatkumaan.
Jos kiinnostuit osallistumisesta Kyllikkeihin, niin tervetuloa keskiviikkoisin klo 10 Lusin Kylätalolle.
Kirjoittaja:
Pekka Ojanen
Tämä blogikirjoitus avaa uuden viestintämuodon Kylätalon verkkosivuilla. Julkaisemme mielellään Lusiin liittyviä tekstejä. Jos olet kiinnostunut saamaan tekstisi blogiin, niin ota yhteyttä .